Voi miten minua ärsyttää. Koulu alkaa pian ja joudun taas kohtaamaan kaikki. Näkemään kuinka ne pilkkaa muita, näkemään ne kaikki pissikset jotka joskus minua vainosivat. Nuoret, jotka eivät tunnu ajattelevan yhtään, miltä toisesta tuntuu.. Elämäänsä vaan tuhlaavat, käyttämällä sen kaikkeen paskaan. Itse ei osata ajatella, ei sanota ei jos jostain ei tykätä koska se tuntuisi aivan liian oudolta ja tulisi erinlainen. Miten nuoret ajautuvat näihin joukkoihin, jotka eivät osaa ajatella itse? Kaikki tehdään kuten muut, ostetaan vaatteet samoista paikoista, pukeudutaan ainakin osittain samalla tyylillä.. Seurataan "muotia" innokkaasti.. Kaikki erinlaisuus on pahasta, kaikki. Minä olen ns. erinlainen, hylkiö joka on toistaiskesi jätetty rauhaan. Ihmisiä hakataan ja jopa tapetaan erinlaisuuden takia, en näe siinä mitään järkeä. Minua raivostuttaa tämä kaikki ja voimattomuuteni, en pysty mitenkään estämään tätä. Ärh..

Olen tänään viettänyt niinkin tavallisen päivän.. Istunut kotona ja heti herättyäni aukaissut kannettavan ja siitä "elämäni" on taas alkanut. Olen jännittänyt, miettinyt millainen tulee olemaan se päivä kun taas näen ne kaikki. Tulen näkemään kaikki "kaverini" jotka puukottavat selkään heti, kun siihen tulee tilaisuus. En viitsi puhua heille, tuskin lopulta tulevat mitään älyämään. Järkeä heille ei pysty puhumaan.. En kuitenkaan tahdo jäädä taas yksin, vaikka toisaalta se voisi tuntua niin paljon paremmalta, joskus yksinäisyys oli ystäväni aina. Nyt ympärilläni on ihmisiä koulussa ja hyvin useasti tahdon heistä eroon. Kertokaa: Kuuluuko kaveruuteen ivailu, pilkka? Olen tapellut yksikseni tämän asian kanssa liian pitkään.. En tiedä vastausta kysymyksiini, olen hukassa näiden asioiden kanssa.